Diktaattoripörssi

Teodoro Obiang Nguema Mbasogo

  • ahne
  • henkilökultti
  • kannibaali
  • mätä
  • pojasta polvi paranee
  • sotilas

Kauan sitten, kaukana Afrikassa, Teodoro Obiang Nguema Mbasogo oli pienen, tuntemattoman ja köyhän maan julma tyranni. Sitten hän löysi paljon öljyä ja hänestä tuli pienen, tuntemattoman ja köyhän maan julma ja ökyrikas tyranni.

Teodoro Obiang Nguema Mbasogo
Pörssi
  1. Mobutu Sese Seko
  2. Teodoro Obiang Nguema Mbasogo
  3. Rafael Trujillo
Vallassa
3.8.1979 -
(16044 päivää)
Syntyi5.6.1942 (81 vuotta)
MaaPäiväntasaajan Guinea
Arvonimet
  • Mahtavan Biokon saaren, Annobonin ja Río Munin herrasmies
  • Pomo (El Jefe)
WikipediaTeodoro Obiang Nguema Mbasogo
Diktatuurin aakkoset

Teodoro Obiang Nguema Mbasogo syntyi kesäkuun viidentenä vuonna 1942 Acoancánissa, nykyisen Päiväntasaajan Guinean itäisimmässä kolkassa. Hänen vanhempansa olivat muuttaneet paremman elämän toivossa tuolloin vielä Espanjan Guineana tunnettuun siirtomaahan rajan takaa Gabonista, ja Teodoro oli kaikkiaan kymmenpäisen veljeskatraan kolmanneksi vanhin poika.

Äidin kuoltua isä ja hänen uusi vaimonsa huolehtivat veljeksistä. Teodoron sanotaan olleen kouluaikoinaan ujo ja hiljainen, paljon omissa oloissaan viihtyvä lapsi. Obiang opiskeli ensin uskonnollisessa koulussa, ja suoritti myöhemmin työvoimapolitiikan tutkinnon ammattikorkeakoulussa Batassa, mantereenpuoleisen osan suurimmassa kaupungissa.

Liittyttyään armeijaan Obiang sai stipendin emämaa Espanjaan, ja opiskeli sotakorkeakoulussa Zaragozassa. Teodoro nousi nopeasti arvoasteikolla, eikä vähiten siksi että hän oli erittäin viekas nuori mies. Entisen koulutoverin mukaan kavala Teodoro kykeni valjastamaan minkä tahansa viattomaltakin vaikuttavan tilanteen hetkessä palvelemaan omia tarkoitusperiään.

Macias Ngueman hallinnon aika

Päiväntasaajan Guinean itsenäistyttyä Teodoro Obiangin setä, Macias Nguema, voitti maan ensimmäiset ja viimeiset vapaat ja rehelliset presidentinvaalit.

Macias Nguema oli hirvittävä tyranni joka tuhosi Päiväntasaajan Guinean perinpohjaisesti. Hänen valtaannousunsa osoittautui pahimmaksi kuviteltavissa olevaksi asiaksi kaikille muille paitsi diktaattorin perheenjäsenille. Kaikki valta keskittyi Ngueman valtakaudella hänen klaanilleen.

Teodoro Obiang ylennettiin everstiluutnantiksi maan uuteen armeijaan, ja hänet nimitettiin seuraavan yhdeksän vuoden aikana moniin tärkeisiin virkoihin. Obiang oli kansalliskaartin johtaja, ja myöhemmin hänestä tuli Biokon, maan väkirikkaimman maakunnan, sotilaskuvernööri. Diktaattori Nguema vetäytyi maaseutuhuvilalleen mantereelle näkemään huumeharhoja ja (konkreettisesti) istumaan maan kultavarantojen päällä, joten Obiang sai saarellaan vapaat kädet.

Obiang johti Playa Negran (Mustaranta) vankilaa, joka oli surullisenkuuluisa hirvittävistä oloistaan ja siellä tapahtuvasta poliittisten vankien säälimättömästä kidutuksesta. Päiväntasaajan Guinea tunnettiin Macias Ngueman valtakaudella kansainvälisesti Afrikan Dachauna, joten Obiangin vankilan on täytynyt olla todellakin karmea noustessaan erityisesti esiin.

Teodoro Obiang kaappaa vallan

Hirmuhallintonsa viimeisinä aikoina Macias Ngueman vainoharhaisuus karkasi käsistä. Mielisairas tyranni alkoi "puhdistaa" lähintä sukuaan, ainoaa jäljellä olevaa valtakeskusta joka pystyi panemaan tyrannille hanttiin.

Teodoro tarttui toimeen koko suvun puolesta, ja johti elokuussa 1979 veristä kaappausta jossa suku syöksi sedän vallasta. Macias vangittiin, hänet tuomittiin kuolemaan kansanmurhasta ja rikoksista ihmisyyttä vastaan, ja hänet ammuttiin. Valta kuului nyt Obiangille.

Väliaikainen presidentti lupasi kansalle uuden alun. Hän armahti poliittisia vankeja ja lakkautti edeltäjänsä kammottavan pakkotyöjärjestelmän. Hän unohti totta kai mainita oman roolinsa kauheuksissa joita oli Macias Ngueman nimissä pannut toimeen edellisen vuosikymmenen aikana.

Uusi presidentti saavutti mietoa kansainvälistä huomiota ja suosiota. Espanjan kuningas ja paavi vierailivat maassa, ja uusi perustuslaki tuli voimaan 1982. Se teki Teodorosta presidentin seuraavalle seitsenvuodenkaudelle.

Poltetun maan presidentti

Presidentti Obiang johti maata joka oli raunioina ja jolla ei tuntunut olevan tulevaisuutta. Obiangilla ei ollut varaa edes presidentilliseen lentokoneeseen, ja muut Afrikan johtajat ylenkatsoivat tapaamisissa hänen maatansa ja henkilöänsä.

Päiväntasaajan Guinea oli aina ollut riippuvainen kaakaon ja kahvin kaltaisten raaka-aineiden vientituloista. Macias Nguema oli valtakaudellaan polkenut kummankin alan maanrakoon, ja tuotanto toipui 1980-luvulla hitaasti jos ollenkaan.

Vuonna 1989 Obiang valittiin uudelleen presidentiksi. Hän oli vaalien ainoa ehdokas ja sai noin 98 prosenttia äänistä. Obiang oli selvästi päättänyt ryhtyä elinikäiseksi presidentiksi, mutta kohtalo oli julmuudessaan tuominnut hänet olemaan pienen, tuntemattoman, surkean ja köyhän maan elinikäinen presidentti.

Onnekas löytö

1990-luvun puolivälissä kaikki muuttui kuin taikaiskusta. Päiväntasaajan Guinean rannoilta löytyi öljyä.

Maa alkoi pumpata mustaa kultaa. Talous kasvoi yli 40 prosentin, parhaimmillaan yli sadan prosentin, vuosivauhtia. Siitä tuli kymmenessä vuodessa paperilla Afrikan rikkain maa, joka oli per nenä-bruttokansantuotteella mitattuna varakkaampi kuin vaikkapa entinen emämaa Espanja.

Tavalliselle kansalle teoreettisesta vauraudesta ei koitunut iloa. Tuloeroja mittaavan Gini-kertoimen mukaan Päiväntasaajan Guinea on maailman epätasa-arvoisin maa.

Öljytulot ovat jo yli kahdenkymmenenviiden vuoden ajan valuneet diktaattori Obiangin perheelle. Yli puolella kansasta ei ole puhdasta vettä, lapsikuolleisuus on maailman korkeinta. Lukutaito- ynnä rokotustilastot ovat surullisia. Äärimmäinen köyhyys on Päiväntasaajan Guineassa sääntö eikä poikkeus.

Päiväntasaajan Guinea on yksi maailman korruptoituneimmista maista. Tästä johtuen presidentti Obiang ilmoitti vuonna 2003 suuruudessaan ottavansa valtion varat henkilökohtaisesti haltuunsa "jottei turmelus turhaan houkuttelisi virkamiehiä". Yli puoli miljardia dollaria talletettiin kätevästi hänen ja hänen perheensä ulkomaisille tileille.

Länsimaat ovat pitkään katsoneet Obiangin hallinnon järkyttävää mädännäisyyttä läpi sormien. Vaikka ihmisoikeusjärjestöt olivat todenneet Obiangin olevan maailman pahin kleptokraattinen autokraatti, Yhdysvaltojen hallitus kutsui Obiangia hyväksi ystäväkseen ja pyysi pankkeja suhtautumaan hänen talletuksiinsa lempeästi. Öljy tekee sellaista ihmiselle.

Ihmisoikeusrikkomukset

Perustuslaki antaa presidentille mandaatin hallita miten lystää, vaikka asetuksilla jos presidentistä niin tuntuu. Obiang on allekirjoittanut vuosien mittaan monet ihmisoikeudet takaavat sopimukset, esimerkiksi kidutuksen kieltävän sopimuksen, mutta kaikki on ollut hänen osaltaan pelkkää teatteria.

Laillisuus ja ihmisten oikeudet ovat Päiväntasaajan Guineassa surkealla tolalla. Hallitus syyllistyy mielivaltaisiin pidätyksiin, kidnappauksiin, kidutukseen, murhiin ja karkoituksiin. Oikeuslaitos on mädän hallinnon työrukkanen. Ihmisten yksityisyyttä rikotaan. Naisiin ja vähemmistöihin kohdistuu väkivaltaa. Kokoontumis-, järjestäytymis- tai lehdistönvapautta (saati Obiangin sortokoneistosta itsenäisiä uutiskanavia) ei ole. Kansainvälinen ihmiskauppa rehottaa.

Vuodesta 1991 oppositiopuolueet ovat olleet teoriassa sallittuja, mutta niillä on yksi tai korkeintaan kaksi edustajaa parlamentissa. Yhdeksänkymmentä prosenttia oppositiopoliitikoista elää maanpaossa, loput elävät vankiloissa tai lepäävät mullan alla. Vuonna 2006 presidentti Obiang lausui tärkeän kysymyksen ääneen: "mikä oikeus oppositiolla on muka kritisoida hallituksen toimintaa?"

Henkilökultti

Kesäkuussa 2003 radio julisti kansalle presidentti Obiangin olevan "maan jumala jolla on kaikki valta niin ihmisiin kuin tavaroihinkin". Presidentti on "jatkuvassa yhteydessä kaikkivaltiaan kanssa", ja "hän voi päättää tappaa kenet tahansa koska tahansa eikä hän silti joudu helvettiin".

Julkisten puheiden on Päiväntasaajan Guineassa päätyttävä juhlallisiin onnentoivotuksiin presidentti Obiangille. Tärkeissä rakennuksissa on hänelle ainavalmis huoneisto, hänen mukaansa on nimetty katuja ja kohteita, ja ihmiset pitävät yllään presidentin kuvalla koristeltuja paitoja. Obiangilla on hienoja arvonimiä kuten "Parhaan divisioonan suuri kenraali" tai "Mahtavan Biokon saaren, Annobonin ja Río Munin herrasmies". Hän myös kutsuu itseään mielellään "Pomoksi" (Jefe).

Obiangin vastustajat ovat syyttäneet presidenttiä kannibalismista. Hän väitetysti paitsi haukkuu myös haukkaa poliittisia vastustajiaan - kertaalleen presidentti tarinan mukaan söi häntä loukanneen poliisijohtajan aivot ja kivekset. Obiangin väitetään kannustavan ihmissyöntipuheiden levittämiseen, koska ne herättävät pelkoa vaikkeivät olisikaan totta.

Päiväntasaajan Guinean perinteinen pääkaupunki Malabo sijaitsee Biokon saarella. Presidentti Obiang on kotoisin idästä mannermaalta. Niinpä hän rakennuttaa öljyrahoilla uutta pääkaupunkia, Ciudad de la Pazia aivan lapsuudenkotinsa kupeeseen.

"Rauhan kaupungin" urakoinnissa ovat olleet mukana niin Kiina kuin Pohjois-Koreakin, ja kaupungin olisi pitänyt olla jo valmis. Alhainen öljyn hinta on ilmeisesti vaikuttanut hankkeen etenemiseen, kuten myös presidentti Obiangin arvaamattomat mielenliikkeet. Jos diktaattori ei pidä näkymistä, rakennuksia siirretään.

Seuraajakysymys

Teodoro Obiang on jo vanha mies. Hän on kärsinyt menneisyydessä huonosta terveydestä, muun muassa eturauhassyövästä. Hoitojen aikana 2000-luvun puolivälissä presidentin kerrottiin painavan alle 50 kiloa, mutta hän toipui ja valitutti itsensä jälleen presidentiksi vuosina 2009 ja 2016.

Presidentin suosikki seuraajaksensa on hänen poikansa, vuonna 2012 varapresidentiksi nimitetty Teodoro "Teodorin" Nguema Obiang Mangue, jonka yltäkylläiseen elämään voi tutustua miehen Instagram-tilillä. Presidentti Obiangin mukaan Päiväntasaajan Guinea on demokratia eikä monarkia, ja jos hänen poikansa menestyy politiikassa se on pelkästään pojan (ilmiselvästi ilmiömäisten) kykyjen ansiota.

"Teddy" Nguema on tunnettu kerskakulutuksestaan. Häneltä on takavarikoitu useiden kymmenien miljoonien korruptiodollarien arvosta omaisuutta niin Ranskassa kuin Yhdysvalloissakin, mutta tällaiset lantit ovat Obiangin perheelle pikkurahoja.

Päiväntasaajan Guinean öljy on ehtymässä. Tuotanto on hiipunut huippuvuosien 300.000 barrelista päivässä lähelle 100.000 barrelia. Tutkijat ennustavat silti, että kun aika ennemmin kuin myöhemmin jättää presidentti Teodoro Obiangista, valta tulee siirtymään hänen pojalleen ja merkittäviä muutoksia maan sisäpolitiikassa ei tule tapahtumaan.