Vieraskirja
Vieraskirja on konseptina reliikki ammoisilta ajoilta, mutta niin on Diktaattoripörssikin. Palauteketjumme on ainutlaatuinen katkeamaton ajatusten virta alkaen vuodesta 2002.
Salvamiehen, pahanhengen Diktaattoripörssin sensuroimisen takana, palautteen löydät tilanteesta riippuen joko viimeiseltä tai viimeistä edelliseltä sivulta. Klassikkomatskua!
Kirjoita vieraskirjaan
Palautelomaketta vahtii bottien hyökkäykseltä reCAPTCHA. Tämän sivun osalta voimassa ovat Diktaattoripörssin omien ehtojen lisäksi Googlen käyttöehdot ja yksityisyyskäytännöt (LOL).
Asiallinen sivusto. Hyvät naurut. Terävä analyyttinen kerronta ja värikäs ulosanti. Parasta mitä suomessa on nähty ja kuultu mattinykäsen wikisitaattien jälkeen. Kirjoittajalla on lahjoja.
Sanasi ovat kauniit, kiitos siitä. Ennen kaikkea niissä piilee totuus. Puhemies Pekkis on, kiistattomasti, yksi kuluvan vuosisatamme kirkkaimmista ja hyötysuhteeltaan edukkaimmista valoista. Oodi Puhemiehelle, minulle! Minä, Puhemies, Ajatusten Araljärvi, alati jalomielinen ja pyyteetön, valmis jakamaan fyysistä rakkautta niin miehille, vaimoille, lapsille kuin lemmikeille! Olet ehtymätön keidas tiedonjanoisille, majakka kaikille eksyneille! En tiedä, kumpaa ylistäisin -- henkisiä vai fyysisiä attribuuttejasi. Älykkyysosamääräsi on suurehko, mutta hauiksesi leveämpi! Ehkä ylistän sittenkin vaatimattomuuttasi, koska siitä sinut tullaan muistamaan! Sinä miehistä mahtavin, kun kerran olen nähnyt sinut, jättiläisen kääpiöiden joukossa, olen valmis kuolemaan! Olen uskollinen vain sinulle, Puhemies! Puhemies! Puhemies! Puhemies! Elämäni on sinun, täysin ja kokonaan!
That Georgia's always on my mind Pinar Vercingetorix.
Tuli tässä mieleeni, että onko Puhemies Pekkis lukenut Mikko Metsämäen erittäin valaisevan teoksen Hullut Diktaattorit?
Oi, olen toki ja omistan teoksen. Heti kun diktaattori tai diktaattorin nimi vilahtaa kirjan kannessa, kilahtaa kirjakaupan kassakone ja köyhdyn entisestäni. D-Pörssi 2.0:ssa (β), joka ilmestyy toivottavasti kunhan illat pimenevät ja kotikoodaus kiihtyy, aiheeseen liittyvät kirjat saavat itse asiassa arvoisensa roolin. Roviolla tavataan, kanssafasistit!
Olisko mitenkään mahdollista lisätä pörssiin yhtä jokeria. Yksi presidentti varmasti sopisi joukkoon hyvin vaikkei diktaattori olekaan. George W. Bush on sen luokan veijari että pomppais suoraan top koloseen kansan tuella. Minun ääneni olisi ainakin taattu.
Ei, ei, ei. Maailman Viisain Mies ei ole diktaattori -- hän on maailman suurimman ja parhaimman maan demokraattisesti valittu herra presidentti, joka johtaa Vapaan Maailman joukkoja oikeutetussa puolustuksen luonteisessa hyökkäyssodassamme idän villejä kansoja vastaan. Niin totta kuin hänen nimensä on George W. Bush, eivät barbaarit enää kauaa kiristä sivistynyttä Länttä öljyllään, luonnonvaroillaan ja halvalla työvoimallaan! Kolmasti eläköön George W. Bush, sankarimme joka johtaa meidät voittoon ja suuruuteen! Eläköön! Eläköön! ELÄKÖÖ-ÖÖÖÖ-ÖN!
onkos navigaatiopalkin fontti Agent orange?
Ei muistikuvaa. Hukkasin alkuperäiset photarileiskat 2002 kieppeillä.
Vielä lisäyksenä äskeiseen kommenttiin, että kirjoittahan Veikko Huovinenkin kirjan "Veitikka - A.Hitlerin elämä ja toiminta". Ja voin sanoa, että sitä lukiessa hytkyy naurusta koko kirjan ajan. Kirjailija korostaa juuri sitä, että kaikesta huolimatta diktaattoreihin(kin) voi huoletta suhtautua huumorilla.
Nimenomaan. Muista se, ystäväni Salvamies!
Niin, lähtökohtahan on että kaikki sivustolla esitellyt velikullat ovat olleet pahemman luokan rosvoja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei ko. heeboista voitaisi kertoilla hieman humoristisempaan sävyyn. Helkkarin hauska ja hyvä sivusto!
Kiitti. Toivotaan, että D-Pörssi 2.0 on vielä parempi.
Jos asiat olisit aikanaan ylä-asteen historiantunneilla kerrottu näin tyylikkäästi olisi asioista jäänyt varmaan jotain mieleenki. Kelpo kamaa vallan.
Kiitti. Minulla oli onni omata ylä-asteella ja lukiossa historianopettaja, joka kertoi asioista vielä paljon tyylikkäämmin ja oli muutenkin yksi mukavimmista tuntemistani ihmisistä. Levätköön rauhassa.
Sivustosi on täyttä rautaa. Diktaattorihistorian harrastelijatutkijana ja melkoisena paikallisdiktaattorinakin minun oli suorastaan ahmittava tämä sivusto pikaisesti, jopa. Mielestäni Josif-setä on kuitenkin rautaa. Perustelu: Hitlerin Saksassa oli ikään kuin tiedossa, kuka joutui valtioterrorin uhriksi. Juutalaiset sun muu üntermensch. Josifin aikaan Wanhassa kunnon SNTL:ssa ei sen sijaan aitoon dictatorius insaneus -tyyliin äkillisten puhdistusten rattaisiin joutumisella ollut mitään evidentuaalista perustetta Joe-sedän äkkinäisen "gut-feelingin" lisukkeeksi. Kuka tahansa saattoi päättää päivänsä joko SMERSH:in hakkaamana, GRU:n salamurhaamana tai jollain muulla vapauteen, veljeyteen ja tasa-arvoon sopivalla tavalla. Tietysti on muistettava, että mikäli Michael Jackson olisi esittänyt kuuluisan kysymyksensä "Who's bad" 30 vuotta aiemmin, olisi voittajien oikeuden uhriksi joutuneen Adolf-rukan osakekanta ollut hälyttävässä nousussa tämänkin arvonimen saamiseksi ilman merkittävää kilpailua. Koskapa esitin tässä nyt jopa jossain määrin ymmärtäväisen kannanoton miehestä, joka teurasti miljoonia juutalaisia, homoja, sairaita, vammaisia ja muita ihmisolentoja, joiden olemassaolon katsoi loukkaavan arjalaista ylivaltaa, jään odottelemaan virallisten tahojen pikaista yhteydenottoa. Huomatkaa sarkasmi äänensävyssä. Yritin vain sanoa, että oli se Josefkin paha poika jos Adi-setäkin. Varsinainen äidin pikku häijyläinen. Sitä paitsi Göbbelsin lapset saivat kutsua Führeriä Adi-sedäksi. Luulen, että kuka tahansa Oberguppenführer olisi moisesta kaskusta palkittu saksalaisella "Natsa in der otsa" -prenikalla. Teidän, Pohjois-Suomen paikallisdiktatuurin korkeimman neuvoston tasa-arvoisin johtaja
Kelvokasta argumentointia voi harrastaa suuntaan ja toiseen, mutta kaikkein tärkein fakta on ja pysyy: Adi-setä on minulle lopulta läheisempi ja rakkaampi kuin Jooseppi, kansojen isä, ja siksi Johtaja on ja tulee olemaan aina johtaja.
Vaikken mitään sukua ylläpitäjistölle (Pekkikselle) olekaan, niin taitaa olla niin ettei ole äänestyksen tulos. Ainakin tyrankitilaston mukaan pahis n:o 3 on Bokassa, Top 10 kyseinen arvonimi on annettu Pol Potille. Ja minusta kyllä Hitler on kuitenkin ollut tuhmempi kuin Stalin, Hitlerin ja hänen kätyreidens (Mussolini, Hórthy, Antonescu) ulkopolitiikka sentään johti sotaan joka aiheutti yli 60 miljoonan ihmisen kuoleman. Lisäksi Hitlerin harjoittama käsittämättömän raaka terrori oli paljon läpitunkevampaa kuin Joe-sedän, koska Hitlerin kunniaksi on sanottava, että hän oli varsin tehokas mies. Mutta mielestäni on kyllä jo sen verran epäinhimillistä etsiä ihmisen ruumiille hyötykäyttöä, puhumattakaan Hitlerin maalauksista, että äänestinpä minäkin Hitleriä.
Nettikansat alati ihmettelevät Isänsä logiikkaa, joten selitän sen nyt, suorassa lähetyksessä, ensimmäistä kertaa juurta jaksaen niin ettei ihmeteltävää enää jää. Diktaattorien järjestys pörssissä on hämmentävän monimutkaisen ja hienosyisen prosessin tulos. Tämä prosessi on jalostettu nykyiseen muotoonsa vuosikymmenien kuluessa. Lopullinen ratkaisu alkaa kypsyä vaiheittain. Ensin Puhemies aloittaa tutkimustyön. Luettuaan tuhansia teoksia sadoissa eri muodoissa, tutustuttuaan jokaisen pörssitettävän diktaattorin elämään ja tekoihin niin yksityiskohtaisesti ja tinkimättömällä tarkkuudella kuin vahvista vahvin ihmisluonto periksi antaa, ensimmäinen askel on astuttu. Toisessa vaiheessa Puhemies pisteyttää diktaattorit kahdessakymmenessäseitsemässä kategoriassa, jotka pidetään ehdottoman salaisina. Jotta virhemarginaali jäisi mahdollisimman pieneksi, arvostelu tapahtuu kymmenen desimaalin tarkkuudella. Kun tämä on tehty, saadaan painottamaton järjestys. Tämä painotetaan salaisen kaavan mukaan kansanäänestyksen tuloksella, josta epäluotettavat äänestäjät on ensin seulottu pois armottomalla analyysillä. Kun painotettu 'pörssi on saatu valmiiksi, alistetaan se arvioitavaksi Huotilistisen Puolueen Toimeenpanevan Keskuskomitean Politbyroolle, HPTKP:lle. HPTKP koostuu suurvisiireistä, suurpiirinjohtajista, tieteilijöistä, taiteilijoista ja muista lahjakkaista yksilöistä jotka ovat osoittaneet uskollisuutensa ja arvonsa Puolueelle, Puhemiehelle ja Huotilaiselle niiden ikuisten, pyhien ajatusten mukaisesti, jotka Puhemies on Kirjassaan meille osoittanut. Kokouksen alkajaisiksi Puhemies esittelee ja perustelee listan edustajille, jonka jälkeen nämä nykysukupolvien kirkkaimmin tuikkivat luovat mielet ja viisaat miehet sekä naiset pohdiskelevat listaa kaikessa rauhassa, muodostaen avoimia keskusteluryhmiä ja valiokuntia joiden toimintaa Puhemiehen Kaartin purppuratakkiset politrukit tarkkailevat alati virkeinä ja valppaina pitäen Puhemiehen ajan tasalla politbyroon jäsenten kulloisestakin ajatustenvirrasta. Muutosehdotukset, joita kuka tahansa keskuskomitean jäsen on oikeutettu tekemään, esitellään Puhemiehelle, joka voi vielä käyttää veto-oikeuttaan kumotakseen muutokset. Puhemies ilmaisee mielipiteensä suuntaamalla peukalonsa symbolisesti ylös tai alas. Päätöksen hetki on surumielinen ja herkkä, ja päätös itsessään lopullinen. Mikäli veto-oikeutta on käytetty, petturit poistetaan tässä vaiheessa salista ja viedään raivoisien aplodien saattelemana, kritiikki- ja itsekritiikkipalaverin kautta, Kansojen Palatsin takapihalle uudelleenkoulutettavaksi. Sitten Puhemies jakaa ylennyksiä sekä rahalahjoja uskollisille kaadereille ja lauletaan kansallislaulu Huotilaisen ylistykseksi. Lopuksi politbyroon jäsenet vielä usein lausuvat spontaanin uskollisuudenvalan Puhemiehelle. Keskuskomitean politbyroo istuu, kunnes konsensus on saavutettu. Joka päivän päätteeksi, mikäli yksimielisyyttä ei ole saavutettu, yksimieliset presidiumin jäsenet poistetaan kokoustilasta jonka jälkeen siihen lasketaan kaasua ja nimetään uusia jäseniä puoluehierarkian alemmilta tasoilta. Tämä menetelmä vähentää erimielisten virkamiesten määrää seuraavaksi päiväksi. Kun päätös on lopulta syntynyt, Huotilainen puetaan kullalla ja voidellaan mirhamilla. Huotilainen, joka tässä nimenomaisessa tapauksessa toimii politbyroon emissaarina, lukee ja julkistaa uuden järjestyksen juhlallisessa seremoniassa Kansojen Palatsin pihamaalla. Viisikymmentätuhatta kansalaista on tarkoin valittu ja koulutettu tapahtuman tärkeyttä arvostavaksi yleisöksi; monille heistä tämä on heidän elämänsä ylivoimaisesti koskettavin ja tärkein tapahtuma. Kun Huotilainen on lukemisensa lukenut, järjestys on viimein virallinen ja se julkistetaan Diktaattoripörssissä. Samassa yhteydessä Huotilainen viimein punnitaan ja talouden tila tuleviksi ajoiksi selviää. Prosessi toistetaan niin usein kuin muutokset tekevät järjestyksen vaihtamisesta ajankohtaista.